85 %: Matikkapää koetuksella

Pitkäaikaissairaanhoidon asiakasmaksu on kotikaupungissamme 85 % potilaan/asukkaan nettotuloista. Käyttövaraksi jätetään yksin eläneellä henkilöllä vähintään 99 euroa plus rintamalisä, mikäli hän saa sellaista. Maksun määrittelemiseksi pitää toimittaa maksutoimistoon selvitys asiakkaan tuloista, johon liitetäään:

- selvitys maksussa olevista eläkkeistä, esim. tiliotteella
- selvitys pankkitileistä ja tilien korkotuloista sekä korkoprosenteista (pääomatulot)
- selvitys viimeksi valmistuneesta verotuksesta kokonaisuudessaan
- mahdolliset muut tuloja ilmaisevat tositteet.

Laskutusosoite kysytään siinä yhteydessä, kun henkilön laitospaikasta päätetään. Tuloselvitys pitää tehdä kahden viikon kuluessa maksutoimiston kirjeen saapumisesta laskutusosoitteeseen. Käytännöllisintä on käydä jättämässä paperinivaska henkilökohtaisesti, jotta se voidaan käydä heti läpi maksutoimiston virkailijan kanssa ja mahdolliset täydennystarpeet tulevat ilmi.

Selvityslomake on luonnollisesti laadittu keskivertoasiakasta silmälläpitäen. Omaiseni ei ole keskiverto juuri missään suhteessa, ei tässäkään. Rivit loppuivat nopeasti kesken, kun yritin tunkea niille hänen seitsemän erilaista eläkettään, joista kolme maksetaan ulkomailta, kaksi  alunperin Ruotsin kruunuissa ja yksi Yhdysvaltain dollareissa. Tilaa olisi ollut kansaneläkkeelle ja kolmelle muulle eläkkeelle sekä muille tuloille, kuten sairauspäivärahalle.

Suurin ongelma oli kuitenkin se, että tulot pyydettiin ilmoittamaan nettona per kuukausi. Ulkomailta maksetuista eläkkeistä ei ainakaan hänen tapauksessaan tehdä ennakonpidätystä lähtömaassa, vaan verot maksetaan verolipulla. Verolipulla kolme kertaa vuodessa maksetut ja myöhemmin veronpalautuksen avulla korjatut verot olisi nyt pitänyt osata jakaa kolmen eri eläkkeen ja 12 kuukauden kesken niin, että jäljelle olisi jäänyt jokin nettosumma kustakin. Aika vaikeaa, ottaen huomioon, että eläkkeen tosiasiallinen määrä euroissa vaihtelee valuuttakurssien mukaan muutaman kerran vuodessa. Verolippuverotuskin on aina arvioverotusta, joka tarkennetaan vasta veroilmoituksessa ilmoitettujen todellisten tulojen mukaan. Minun matikkapäälleni tämä oli ylivoimainen tehtävä.

Tyydyin merkitsemään lomakkeeseen ulkomaisten eläkkeiden bruttosummat ja isot huutomerkit sekä selitykset ja maininnan verolipulla toimeenpannusta veronkannosta. Mukaan otin tietenkin kopiot verolipusta ja maksutositteista.

Maksutoimistossa sain ystävällisen ja pätevän vastaanoton. Totesimme yhteisesti, että koska ulkomaaneläkkeiden maksetut määrät vaihtelevat ja verotus joustaa sen mukaan, ei olisi mahdollista määritellä sentilleen oikeaa maksua, joka pätisi joka kuukausi tästä edespäin. Niinpä olisi tyydyttävä edes suunnilleen oikeaan maksuun. Ulkomaaneläkkeiden osalta tulot määriteltiin yksinkertaisesti laskemalla edellisvuoden ulkomaaneläkkeet yhteen ja vähentämällä siitä verolipulla sinä vuonna maksuunpannut verot (vaikka ne olikin arvioitu edellisvuoden perusteella).

Näin päädyttiin siihen, että omaiseni nettotulot olivat 1295,66  euroa kuukaudessa. Laitoshoidon kuukausimaksuksi tuli 1101,31 euroa kuukaudessa, ja hänen omaan käyttöönsä jäi 194,35 euroa kuukaudessa.

--

Oma tilanne:

Olen viime viikkoina toiminut työn ohella kansainvälisten vieraiden emäntänä, joten en ole ehtinyt päivittää blogia normaaliin tahtiin. En muista unohtaneeni mitään olennaista, epäolennaisuuksia kyllä. Jätin vahingossa yöpaidan ja aurinkovoiteen kotiin, kun lähdimme viikonlopun viettoon saaristoon. Toisaalta yöpaidalle ei oikeastaan ollut käyttöä ja sääkin oli kehnonpuoleinen. Sateenvarjo oli mukana, ja sitä tarvittiin. Ja pinaatti-fetapiiraasta jätin suolan ja pippurin pois, mutta hyvää se oli muutenkin.