Keblinger

Keblinger

Se on täytetty!

| sunnuntai 21. lokakuuta 2012
Se on nyt täytetty. Nimittäin dementin omaisuusluettelo, jota maistraatti vaatii.

Viime vaiheeseen kului reilu tunti. Lajittelin keräämäni paperipinon kahteen muovitaskuun: alkuperäisiin ja omaisuusluettelon liitteeksi meneviin kopioihin. Sitten aloin täyttää lomaketta käsin kirjoittamani luonnoksen mukaisesti tietokoneelle. Samalla tarkistin asiakirjoista, että luvut olivat oikein, ja järjestin asiakirjakopiot siihen järjestykseen, jossa asiat tulevat esiin lomakkeella. Niputin samaan asiaan liittyvät kopiot klemmareilla yhteen.

Päädyin ilmoittamaan dementin osuuden edesmenneen puolisonsa kuolinpesästä siten, että laitoin osuuden arvoksi verolipusta löytyneen "lesken verottoman osuuden". Prosenttiosuutta en ilmoittanut ollenkaan. Eihän hän pesästä mitään prosenttiosuutta saanut, semminkin, kun hänellä oli itsellään enemmän omaisuutta kuin puolisollaan.  Dementin prosenttiosuus koko silloisesta yhteisestä omaisuudesta olisi saattanut olla esimerkiksi 60.

Mutta kun en tiennyt varmasti, kattaako termi "kuolinpesä" myös sen puolison omaisuuden, joka ei kuollut, niin päädyin tähän. Minusta olisi nimittäin täysin pösilöä, jos niin olisi. Että kun esim. oma puolisoni kuolee, minun omaisuudestani tulisi osa hänen kuolinpesäänsä, vaikka se ei ole koskaan aiemmin ollut hänen vaan on koko ajan ollut minun. Puolisothan säilyttävät avioliitossa omat omistuksensa. Todennäköisesti se kuitenkin on juuri niin, avio-oikeushan toteutuu nimenomaan toisen puolison kuollessa tai avioeron yhteydessä. (Meillä tosin on avioehto, joten saan pitää tunkkini.)

Huomasin, että yksi Kevan kolmesta eläkeilmoituksesta puuttui. Löysin sen ilokseni nopeasti Eläkkeet-muovitaskusta. Se täytyy vielä kopioida. Myös isännöitsijäntodistus puuttuu vielä, mutta se on luvattu lähettää.

Tulostin lomakkeesta kolme kopiota, koska sitä ei pysty tallentamaan täytettynä.

Aanelosia kertyi kaikkiaan 38.

--

Oma tilanne:

Nyt ei ole mitään  järin mehukasta kerrottavaa, mutta eilisellä kauppakierroksella huomasin kyllä selvästi, etteivät kognitiiviset kykyni ole entisellään. Esimerkiksi kun puoliso sovitusta työnjaosta poiketen pyysi minua maksamaan ostokset (vaikka olin keskittynyt tavaroiden pakkaamiseen), sovitin pankkikorttia väärään paikkaan. Huomioni oli toisaalla eikä siirtynyt uuteen asiaan yhtä ripeästi kuin nuorempana. Toisaalta eivät kaikki nuoremmatkaan selviydy Ikea-ostosten kokoamistestistä, mistä sain puhtaat paperit, kuten yleensä.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

 

Copyright © 2010 Dementin omainen Blogger Template by Dzignine