Sanonpa sanasen myös professori Urpo Kankaan ehdotuksesta, että lapset tulisi velvoittaa lailla maksamaan köyhien vanhempiensa hoitokulut, jos näiden oma eläke ei riitä.
Selostus Kankaan ehdotuksesta löytyy täältä:
"Jos äidin eläke ei riitä laitoshoitopaikkaan tai omaishoitoon, niin silloin varakas lapsi saa luvan auttaa, koska hän tulee myöhemmin mahdollisesti perimään omaisuutta", sanoo Kangas.
Tämä herättää paljon kysymyksiä.
Ensiksikin: miten määritellään köyhä vanhempi ja miten hoitokulut? Jos hoitokulut ovat noin 4 000 euroa kuukaudessa, kuten ne yksityisessä hoidossa Helsingin seudulla Helsingin Sanomien artikkelin mukaan ovat, 95 % Suomen vanhuksista on köyhiä. Keskimääräinen eläke taitaa olla tällä hetkellä 1 400 euron luokkaa, jos sitäkään.
Vaikka eläkkeelle nyt jäävien eläkkeet varmaan ovatkin keskimäärin hieman isompia kuin jo eläkkeelle ehtineiden, niin ei eläke voine mitenkään nousta palkkaa isommaksi. En ole itse koskaan saanut palkkaa 4 000 euroa kuukaudessa brutto enkä tule koskaan saamaankaan. Jos eläkkeeni on 60 % palkasta, se on alle 2 000 euroa kuussa. Minusta tulee siis köyhä eläkeläinen, jolla ei tule olemaan varaa omiin hoitokuluihinsa. Enkä minä ole edes matalapalkka-alalla, vaan keskituloinen.
Äitini on teräsnaisten sukua eikä vielä tarvitse ympärivuorokautista tai muutakaan hoitoa, mutta kun hän sitä tarvitsee, olen todennäköisesti itse jo eläkkeellä. Jos saan käteeni vaikkapa noin 1 500 euroa kuussa, miten maksan siitä sekä oman elantoni että äitini hoidon? (Tähän asti olen ajatellut, että eläkkeestäni tulee ihan hyvä, mutta sehän onkin harha.)
Voisin luonnollisesti myydä asuntoni, jonka ehdin nipin napin saada maksetuksi eläkeikään mennessä. Pystyisin siitä saaduilla varoilla maksamaan äitini hoidon kenties jopa neljän vuoden ajan, olettaen, että isäni olisi kuollut suorilta jaloilta tai muut sisarukset maksaisivat hänen hoitonsa. Sen jälkeen koko siihenastisen elämäni ajan keräämäni pääoma olisi käytetty eikä omaan hoitooni jäisi mitään.
Missä siis ovat ne varakkaat lapset, joilla on verojen lisäksi varaa maksaa vanhempiensa hoitokulut? Montako heitä mahtaa olla Suomessa?
Dementti omaiseni maksaa ympärivuorokautisesta hoidostaan 85 % tuloistaan, jotka koostuvat eri tahojen maksamista eläkkeistä. Hänellä on omaisuutta, joka olisi mahdollista käyttää hänen hoitokuluihinsa, jos laki niin määräisi. Tällä hetkellä omaisuutta ei kuitenkaan oteta huomioon hoitomaksua laskettaessa, vaan ainoastaan omaisuuden tuotto. Jos omaiseni hoitokustannukset olisivat 4 000 euroa kuussa, hänen koko omaisuutensa olisi käytetty yhdessä vuodessa. Tai kahdessa, jos ajateltaisiin, että hän käyttäisi hoitoonsa myös edesmenneen puolisonsa perinnön, johon hänellä on hallintaoikeus mutta josta perilliset ovat jo maksaneet perintöveron.
Käärinliinoissa ei ole taskuja, se tiedetään. Minusta on hyväksyttävää, että vanhuksen hoito rahoitetetaan tarvittaessa myymällä hänen omaisuutensa. Jos kuitenkin mennään lasten kukkaroille muutenkin kuin riistämällä heiltä oikeus perintöön, pitää verotus järjestää aivan toisella tavalla.
Joko verotetaan kuten hyvinvointivaltiossa ja valtio antaa vastineeksi turvaa ja palveluja tai sitten veroaste on olematon ja jokainen hankkii palvelunsa itse. Sekamuoto, jossa verotus on kireä, mutta silti kansalainen joutuu turvautumaan hädän hetkellä ensisijassa sukulaisiin, ei ole hyväksyttävä.
Sitten on tietysti sekin tosiasia, ettei kaikilla ole biologisia lapsia. Minullakaan ei ole. Kuka minun hoitoni maksaisi, kun olisin hassannut koko omaisuuteni vanhempieni hoitoon? Velvoitettaisiinko puolisoni jälkikasvu huolehtimaan myös minusta? Olisi siinä yhdellä avioerolapsella paljon maksettavaa, kun hänen harteilleen kaatuisivat kolmen tai neljän vanhuksen hoitokulut.
--
0 kommenttia:
Lähetä kommentti