Keblinger

Keblinger

Minä muistan sinut kesän tulosta

3
| torstai 28. toukokuuta 2015

Tästä sinä olisit ehkä pitänyt, ajattelin, kun kävelin mäntymetsässä Rokualla. Siellä ei tosiaan juuri muita puita näkynyt kuin mäntyjä. Sinä katselit niitä mielelläsi ikkunasta. Ehkä joskus lähempääkin, mutta kun me tutustuimme, sinä et enää juuri liikkunut muulla kuin bussilla. En ymmärtänyt vuosiin, että kävelykykysi oli varmaan heikentynyt jo tuolloin.

Olen ajatellut sinua myös kotona. Mitä kauniimpi kevätaamu, sitä varmemmin. Juuri tälläista viime vuonna oli, kun kävelin päivittäin sinua katsomaan sattohoitohuoneeseen. Jokainen aukeava silmu ja kukan nuppu muistuttaa sinun kuihtumisestasi. Enää minäkään en pystyisi kävelemään edes tuota 20 minuutin matkaa vaikeuksitta. Olen sinua melkein 50 vuotta nuorempi, mutta töpöttelen jo jalanjäljissäsi. Siksihän minä Rokuallakin olin, muka kuntoutumassa.

On tullut myös itku silmään. Kyllä se näyttää pitävän paikkaansa, että ensimmäinen kuoleman muistopäivä tuo surun tunteet uudelleen pintaan. Puolisoni kyllä sanoo, ettei hänelle. Mutta me olemmekin veistettyjä eri männystä. Hän on kenties honkaa.

Tuskin tavoittelit kuolemattomuutta. Et koskaan sanonut: "Muistakaa sitten minua, kun...". Minun mielessäni sinä vielä elät. Minä muistan sinut.

--

Oma tilanne:


Muisti parantui hieman, kun lääkitystä muutettiin. Nyt minulta etsitään ihan muita kuin muistisairauksia.

Veroilmoituslomakkeen ihmeelliset seikkailut

0
| lauantai 23. toukokuuta 2015


Appeni kuolinpesän olisi pitänyt tarkistaa esitäytetty veroilmoituslomake ja palauttaa se 13.5. mennessä. Urhoollinen posti kantoi sen postiluukkumme 20.5.

Näyttäisi siltä, että kirje on käynyt tätä ennen kolmessa tai neljässä väärässä osoitteessa. Joka kerta vastaanottaja on palauttanut sen postilaatikkoon. Kiitos, ihanat lähimmäiset Århusinkadulla ja Puistokadulla!

Verohallinto oli suuressa viisaudessaan päättänyt lähettää kirjeen osoitteeseen, jossa appeni viimeksi asui elossa ollessaan. Näin siitä huolimatta, että samainen verohallinto on jo yli 10 vuoden ajan osannut lähettää postinsa sinne, missä dementti omaiseni eli anoppini kulloinkin asui. Apen kuolinpesän osoite oli siis pitkään c/o anoppini. Koska hänen osoitteensa oli laitokseen muuton jäkeen c/o minä, myös apen kuolinpesän osoite oli c/o anoppi, c/o minä ja veroilmoituslomakkeet tulivat noin kolmen vuoden ajan tänne.

Minulla on tallessa jopa kirje, jonka verohallinto on lähettänyt appeni kuolinpesälle suoraan c/o minä, nykyiseen, aivan oikeaan katuosoitteeseeni. Selvittelimme nimittäin kirjeitse omaiseni asunnon myyntivoiton verotusta ja sain sen seurauksena kuolinpesä sai verotuspäätöksen, johon sisältyy myyntitappio. Sehän taas on vähennettävissä verosta myöhemmin.

Posti pystyi jäljittämään appeni kuolinpesän ainoastaan anoppini toiseksi viimeiseen osoitteeseen asti, ja nähtävästi sekoitti siinäkin ensin pariin kertaan talot keskenään. Samalla tontilla kun sattuu olemaan talot a ja b. A-talossa on myös b-rappu, mutta b-talossa on vain a-rappu.

Onneksi asunnon myynnistä ei ole vielä kovin kauan. Asukas jaksoi kaivaa esiin osoitteeni ja kirjoitti sen kuoren päälle.  Jos siellä olisi asukas vaihtunut, kuori olisi yhä matkalla tuntemattomaan.

Ilmeisesti anoppini kuolema on jollakin tapaa täysin nollannut aiempaa kuolinpesää koskevat verohallinnon rekisteritiedot. Valtakirjat, jotka olen lähettänyt verohallinnolle sekä appeni että dementin omaiseni kuolinpesien nimissä, on nähtävästi jätetty täysin huomiotta.

--

Oma tilanne:


Epäilen, että viime aikojen muistiongelmani johtuvat suurelta osin lääkityksestä, jota saan pehmytkudosten vaurioiden takia. Yksi lääkkeistä vaihdettiin, ja sen jälkeen tilanne on ollut hieman parempi. Toinen vaikuttaja on ollut väsymys. Kehossani on vallinnut jonkinlainen tulehdustila yhtäjaksoisesti nyt jo kahden vuoden ajan. Ja keho ja mieli taas ovat yksi kokonaisuus.


 

Copyright © 2010 Dementin omainen Blogger Template by Dzignine